Tänään on ollut ihanan aurinkoinen päivä, joten ulkona on tullut oltua ja nautittua (toivottavasti) kohta alkavan kevään kauneudesta. Kevät on ihaninta aikaa vuodessa, ja silloin kaikki tuntuu aina jollain tavoin uuden alulta. Vaikka tärkeimmät asiat ja ihmiset pysyvät samana, kaikkeen tuntuu tulevan uutta eloa ja pirteyttä :)
Kuluneella viikolla olen taas suunnitellut työkuvioitani ja maanantaina pääsin ilokseni jälleen mukaan kaupunginvaltuuston seminaariinkin. Vaikka jotkut minunkin lähipiiristäni ihmettelevät, miten politiikka voi olla kiinnostavaa, niin kyllä se minua kiinnostaa ja ennen kaikkea innostaa. Nautin suunnattomasti, kun saan olla mukana kuulemassa kaupunkiimme liittyvistä asioista ja jopa vaikuttamassa niihin - täytyy olla kiitollinen, kun minulle on annettu mahdollisuus olla mukana niissä asioissa, jotka oikeasti ovat minulle tärkeitä.
Huomenna päivällä suuntaan pariin palaveriin, ja illalla menenkin juontamaan AC Oulun järjestämää jalkapalloaiheista gaalailtaa Oulun Madetojan salille. Gaalaillan juhlavieraana on Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter ja enemmän tietoa illasta saatte seuraavan linkin takaa: http://acoulu.fi/uutinen/20100301/ac-oulu-jarjestaa-gaalaillan-22-maaliskuuta-vieraana-stuart-baxter
Mikäli mukaan vielä mielitte, niin äkkiä vaan lippua varaamaan! Tervetuloa!
Muutama päivä sitten katsoin erään ohjelman, aiheenaan feminismi... Ymmärrän hyvin sen, että naisilla ja miehillä kuuluisi olla samat oikeudet ja kaikkia pitäisi kohdella tasavertaisina, mutta aika usein tuo aate tuntuu menevän hiukan liiallisuuksiin. Tällä tarkoitan sitä, että jotkin feministit käyttäytyvät sitten taas vuorostaan sortaen miehiä, eivätkä he jätä asiaansa vain tasa-arvoisuuteen. Sen lisäksi tuntuu varsin omituiselta, kun useat feministit ajattelevat, että naiset kaunistautuvat vain ja ainoastaan miehiä varten, ikään kuin haluaisimme aina vain miellyttää vastakkaista sukupuolta. Tärkeintä olisi muistaa, että tasa-arvoisuus ei ole toisen sukupuolen väheksymistä, vaan molempien arvostamista ja kunnioittamista.
Tällä viikolla allekirjoittanutta on koeteltu myös henkisesti aika lailla... Olen jo pidempään saanut erittäin ikäviä kirjeitä, puheluita ja viestejä, viimeisimpänä viestit Facebookin kautta, eräältä ulkomaalaistaustaiselta naiselta ja jollain tavalla tämä on saatava päätökseen. Viime vuoden loppupuolella kävin kyselemässä tietoja mahdollisesta lähestymiskiellosta, mutta vetäydyin sitten vielä miettimään sitä, koska se tuntuu niin kovalta vaihtoehdolta. Kuluneella viikolla olen kuitenkin yllättynyt siitä, kun olen saanut joillekin puolustella sitä, minkä takia haluaisin laillisin keinoin saada tällaisen käytöksen loppumaan - olen joutunut puolustelemaan itseäni omille tutuilleni ja sitä en ole voinut käsittää.
Olen vakaasti sitä mieltä, että mikäli jotain häiriköidään, loukataan, haukutaan tai muuta vastaavaa, tällaisen toiminnan kohde saa ns. suojata itseään, koska ikinä ei tiedä, mitä jotkut voivatkaan tehdä. Jokaisella kuuluu olla mahdollisuus puolustaa itseään, mutta tietysti laillisesti. On mielestäni kohtuutonta, mikäli jonkun käytös tai toimet "tuomitaan" sen vuoksi, että hän haluaa saada jonkun väärin toimivan ihmisen aisoihin - itsekin olen huomannut potevani huonoa omaatuntoa sen vuoksi, että saattaisin aiheuttaa ongelmia tai pahaa mieltä tälle minua häiriköivälle henkilölle. Tiedän, että se on täysin typerää, mutta pitänee katsoa, miten tässä toimii.
Uutta viikkoa kohti mennään silti hyvällä mielellä ja nokka kohti tulevaa :)
Teidän Jasmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti