Nyt on taas jouluaika polkaistu kunnolla käyntiin. Itse tosin aloitin jouluvalmistelut jo aiemmin tällä viikolla – keskiviikkona ostin muun muassa kaikki joululahjat, joten siitä ei enää tarvitse huolehtia. Jouluseppeleet on laitettu oviin, valot ikkunoihin ja joulureseptit kaivettu esiin. Tänään leivoimme äidin kanssa pipareita ja huomenna askartelen niistä muutaman kranssin. Piparit kiinnitetään toisiinsa helposti kuumalla sokerilla ja koristeeksi voi laittaa vaikkapa värikästä lahjanarua. Olen täällä joskus aiemminkin maininnut olevani aikamoinen ”jouluhullu”…
Tänä vuonna jouluun panostan vielä aiempia vuosia enemmän, mummini nimittäin täyttää 26.12. eli Tapaninpäivänä 90 vuotta. Toivottavasti hyvät geenit periytyvät allekirjoittaneellekin :)
Tänään kävin aamulla Tuomiokirkossa, joka on jokavuotinen adventtiperinne. Kirkko oli jälleen täynnä ja Hoosianna todella tuo joulun sydämeen. Jouluaattoyönä suuntaan kirkkoon seuraavan kerran.
Kiitokset jälleen terveisistänne. "Ihastuneelle" myös aivan ihanaa joulun odotusta! Pikkujouluissa en ole hirveästi juossut tänä vuonna, mutta kyllähän noita muita jouluisia tapahtumia on luvassa. En ole mikään laskettelijatyyppi, mieluummin vain hiihdän turvallisesti... Olisi mukavaa jossain vaiheessa ehtiä tuonne Lapin suuntaankin - Kuusamossa olemme perheen kanssa aiemminkin aikaa viettäneet ja siellä mökillä sielu kyllä lepää. Kiitos sinullekin Hese nätistä viestistäsi!
Ensi tiistaina olen aamusta iltapäivään uusien valtuutettujen ja meidän varavaltuutettujen ensimmäisessä koulutuksessa. Ensi vuoden alussa koulutukset jatkuvat aina viikon välein. Niihin on mielenkiintoista päästä mukaan, tällä tavalla sitä kunnallispolitiikkaa saa taas opiskeltua lisää. Tiistain koulutuksen jälkeen illalla ohjelmassa on vapaaehtoisten juhla - itsehän olen jonkun aikaa ollut Oulussa Mäntykodin vapaaehtoisena.
Tulevan viikon keskiviikkona menen em. Mäntykotiin auttelemaan heidän Itsenäisyyspäiväjuhlaansa ja perjantaina suuntaan juontokeikalle eräisiin avajaisiin Kokkolaan. Mukava viikko on siis luvassa kaikin puolin.
Toivotan teille nyt samalla oikein mahtavaa Itsenäisyyspäivää! Siitä päivästä meidän kuuluu olla kiitollisia upeille ja urheille sotaveteraaneille sekä arvostaa heitä. Pistän tähän oheen muutaman vuoden takaisen kuvan, jossa ”liputan” itsenäisyyden puolesta :)
Talvista ja itsenäistä viikkoa teille kaikille!
Teidän Jasmin
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
perjantai 21. marraskuuta 2008
Perjantai-illan tervehdys :)
Vieraskirjaani oli jälleen jätetty muutamia uusia kommentteja, kiitokset niistä.
Pirjo K:n terveiset saivat minut hymyilemään - kiva, kun olet kirjoituksiini tutustunut. Tykkään kyllä lapsista ja mikäli se oikea kumppani tielleni osuu, niin mielelläni silloin ainakin yhden lapsen haluaisin. En ole kuitenkaan ikinä potenut niin sanottua vauvakuumetta, eikä biologinen kelloni muutenkaan tikitä - ehkä sitten jonain päivänä. Kaikkea hyvää sinullekin Pirjo ja oikein ihanaa joulun odotusta suuntaasi!
"Hehhe", Manna ja TT ottivat kantaa USA:n presidentinvaali/McCain -kirjoitukseeni. TT:lle ensinnäkin sellainen vastaus, että aina minä tällainen olen ollut ja ajatellut samoin. Eikä tyyliini kuulu muutenkaan vedellä kommenttejani takaisin, vaan seison kaiken takana, mitä blogeihini olen kirjoittanut. Ja kyllä niitä eriäviä mielipiteitä löytyy "politiikan huippua" myöten, joten ei tässä mitään hätää ole :)
Eikä sinun "Hehhe" tarvitse minua vakavasti ottaa - olen täällä aiemminkin todennut, että jokaisella saa ihan vapaasti olla omat mielipiteensä. Tärkeintä on, että jokainen seisoo omien sanojensa ja tekojensa takana. Erilaisuus on rikkaus, eivätkä kaikki ikinä ajattele asioista samalla tavalla. Ärsyttävintä mielestäni on se, kun jotkut eivät uskalla kertoa mielipiteitään, kun niitä kysytään. Muun muassa ennen kuntavaaleja minulta kysyttiin useasti mielipidettäni USA:n presidentinvaaleista. Vastasin heille kaikille, että olen aina kannattanut republikaanien ehdokasta - ainoa poikkeus on ollut Hillary Clinton.
Kiitos kuitenkin viesteistänne, mielipiteitä on aina hyvä vaihtaa, samoin kuin saada keskustelua aikaan meitä kaikkia kiinnostavista aiheista.
Perjantai-ilta menee kotosalla ja huomenna suuntaan heti aamupäivästä yhdistyksemme kokoukseen. Yritän ehtiä kirjoittelemaan tänne jälleen huomenissa :)
Oikein kivaa viikonloppua ja kauniita unia teille!
Teidän Jasmin
Pirjo K:n terveiset saivat minut hymyilemään - kiva, kun olet kirjoituksiini tutustunut. Tykkään kyllä lapsista ja mikäli se oikea kumppani tielleni osuu, niin mielelläni silloin ainakin yhden lapsen haluaisin. En ole kuitenkaan ikinä potenut niin sanottua vauvakuumetta, eikä biologinen kelloni muutenkaan tikitä - ehkä sitten jonain päivänä. Kaikkea hyvää sinullekin Pirjo ja oikein ihanaa joulun odotusta suuntaasi!
"Hehhe", Manna ja TT ottivat kantaa USA:n presidentinvaali/McCain -kirjoitukseeni. TT:lle ensinnäkin sellainen vastaus, että aina minä tällainen olen ollut ja ajatellut samoin. Eikä tyyliini kuulu muutenkaan vedellä kommenttejani takaisin, vaan seison kaiken takana, mitä blogeihini olen kirjoittanut. Ja kyllä niitä eriäviä mielipiteitä löytyy "politiikan huippua" myöten, joten ei tässä mitään hätää ole :)
Eikä sinun "Hehhe" tarvitse minua vakavasti ottaa - olen täällä aiemminkin todennut, että jokaisella saa ihan vapaasti olla omat mielipiteensä. Tärkeintä on, että jokainen seisoo omien sanojensa ja tekojensa takana. Erilaisuus on rikkaus, eivätkä kaikki ikinä ajattele asioista samalla tavalla. Ärsyttävintä mielestäni on se, kun jotkut eivät uskalla kertoa mielipiteitään, kun niitä kysytään. Muun muassa ennen kuntavaaleja minulta kysyttiin useasti mielipidettäni USA:n presidentinvaaleista. Vastasin heille kaikille, että olen aina kannattanut republikaanien ehdokasta - ainoa poikkeus on ollut Hillary Clinton.
Kiitos kuitenkin viesteistänne, mielipiteitä on aina hyvä vaihtaa, samoin kuin saada keskustelua aikaan meitä kaikkia kiinnostavista aiheista.
Perjantai-ilta menee kotosalla ja huomenna suuntaan heti aamupäivästä yhdistyksemme kokoukseen. Yritän ehtiä kirjoittelemaan tänne jälleen huomenissa :)
Oikein kivaa viikonloppua ja kauniita unia teille!
Teidän Jasmin
perjantai 14. marraskuuta 2008
Viikonlopun viettoa
Vastailenpa ensin viesteihinne ja kysymyksiinne.
Tonille tiedoksi, että en ole tehnyt muita, kuin tuon mainitsemasi "Luoksein jää" -levyn. Tuo "Ihanuuteni" -niminen kappale ei ole kyllä minun levyttämäni. Olisikohan se Jasminen - naisen, joka Suomea aikoinaan Euroviisuissakin edusti..? Itse olen aina työasioissa käyttänyt koko nimeäni, enkä esiintynyt pelkkänä Jasminina. Manamansalon keikka oli kyllä yksi ihanimmista ikinä, kiva kun sinäkin olit paikalla! Enkä ole missään muualla ikinä saanut jakaa nimmareita niin kauaa - siellähän niitä kirjoittelin puolentoista tunnin ajan. Oli käsi hieman poikki sen jälkeen :)
Kake se aina jaksaa minua muistaa - kiitos!
Tervehdys "Ihastunut"! Kyllähän tuossa joulukuussa pitää aikamoista vipinää nimenomaan firmojen tilaisuuksien kanssa, mutta kiireen jälkeen onkin ihana rauhoittua jouluksi. Olet sinä ainakin tällainen minun nettiystäväni, kiitos siitä ja oikein ihanaa joulun odotusta sinullekin.
Kävin eilen elokuvissa - yksin. Se on ehdottomasti yksi parhaista keinoista irtautua arjesta ja kaikesta. Mielenkiinnosta menin katsomaan Woody Allenin uuden elokuvan nimeltä "Vicky Cristina Barcelona" ja minua se kyllä miellytti. Siinä käsitellään rakkautta erittäin kiinnostavien käänteiden kautta, samoin kuin ihmisten luonteita ja niiden erilaisuutta. Penelope Cruz tekee kyseisessä leffassa mielettömän hienon ja unohtumattoman roolin, eikä ole ikinä näyttänyt upeammalta. Suosittelen elokuvaa lämmöllä kaikille!
Leffan jälkeen suuntasin kaverini kanssa Cafe Saaraan Ilkka Jaakkolan valokuvanäyttelyn avajaisiin. Upeita valokuvia luonnosta ja eläimistä! Näyttely on joulukuun loppuun saakka, joten oululaisten (ja tietysti muidenkin täällä suunnalla reissaavien) kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa se. Lisää tietoa löydätte tämän linkin takaa: http://www.cafesaara.fi/
Siinäpä tulikin annettua teille pari vinkkiä, mitä tehdä viikonloppuna.
Itse menen huomenna ystäväni tupareihin ja nautin hauskojen ihmisten seurasta :)
Teidän Jasmin
Tonille tiedoksi, että en ole tehnyt muita, kuin tuon mainitsemasi "Luoksein jää" -levyn. Tuo "Ihanuuteni" -niminen kappale ei ole kyllä minun levyttämäni. Olisikohan se Jasminen - naisen, joka Suomea aikoinaan Euroviisuissakin edusti..? Itse olen aina työasioissa käyttänyt koko nimeäni, enkä esiintynyt pelkkänä Jasminina. Manamansalon keikka oli kyllä yksi ihanimmista ikinä, kiva kun sinäkin olit paikalla! Enkä ole missään muualla ikinä saanut jakaa nimmareita niin kauaa - siellähän niitä kirjoittelin puolentoista tunnin ajan. Oli käsi hieman poikki sen jälkeen :)
Kake se aina jaksaa minua muistaa - kiitos!
Tervehdys "Ihastunut"! Kyllähän tuossa joulukuussa pitää aikamoista vipinää nimenomaan firmojen tilaisuuksien kanssa, mutta kiireen jälkeen onkin ihana rauhoittua jouluksi. Olet sinä ainakin tällainen minun nettiystäväni, kiitos siitä ja oikein ihanaa joulun odotusta sinullekin.
Kävin eilen elokuvissa - yksin. Se on ehdottomasti yksi parhaista keinoista irtautua arjesta ja kaikesta. Mielenkiinnosta menin katsomaan Woody Allenin uuden elokuvan nimeltä "Vicky Cristina Barcelona" ja minua se kyllä miellytti. Siinä käsitellään rakkautta erittäin kiinnostavien käänteiden kautta, samoin kuin ihmisten luonteita ja niiden erilaisuutta. Penelope Cruz tekee kyseisessä leffassa mielettömän hienon ja unohtumattoman roolin, eikä ole ikinä näyttänyt upeammalta. Suosittelen elokuvaa lämmöllä kaikille!
Leffan jälkeen suuntasin kaverini kanssa Cafe Saaraan Ilkka Jaakkolan valokuvanäyttelyn avajaisiin. Upeita valokuvia luonnosta ja eläimistä! Näyttely on joulukuun loppuun saakka, joten oululaisten (ja tietysti muidenkin täällä suunnalla reissaavien) kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa se. Lisää tietoa löydätte tämän linkin takaa: http://www.cafesaara.fi/
Siinäpä tulikin annettua teille pari vinkkiä, mitä tehdä viikonloppuna.
Itse menen huomenna ystäväni tupareihin ja nautin hauskojen ihmisten seurasta :)
Teidän Jasmin
maanantai 10. marraskuuta 2008
Täällä ollaan taas!
Anteeksi, etten ole täällä käynyt kirjoittelemassa viimeisen viikon aikana – olen yrittänyt hoitaa asioita, jotka vaalien alla jäivät täysin toiselle sijalle. Täytyy välillä keskittyä työasioidenkin hoitoon…
Viime viikollahan Yhdysvallat sai sitten uuden presidentin – itse olisin äänestänyt John McCainia, mutta ei voi mitään. Perheeni jäsenet, samoin kuin miltei kaikki muutkin tuttuni, kannattivat Obamaa, mutta itse olin täysin toista mieltä. Erään henkilön kanssa asiasta keskustelinkin pitkään ja totesin, että Yhdysvaltojen kohdalla olen miltei aina kannattanut republikaanien ehdokasta. Ainoa poikkeus on ollut Hillary Clintonin kohdalla – hänen olisin todella toivonut pääsevän uudeksi presidentiksi. On myös varsin ärsyttävää, kun sanot kannattavasi republikaaneja, monet leimaavat sinut heti ”sotahulluksi” tai muuksi vastaavaksi. Mielipiteitä on monia, enkä ole ikinä ruvennut muuttamaan omiani muita miellyttääkseni. Itse en ole ikinä kokenut vihaa muun muassa George W. Bushia kohtaan – vaikka en tietenkään kaikista asioista samaa mieltä hänenkään kanssaan ole voinut olla. Viime vaalien tuloksia seurasin reaaliajassa CNN:ltä ja iloitsin Bushin voittaessa John Kerryn. Vuoden 2004 vaalit olivatkin paljon mielenkiintoisemmat, kuin tämänkertaiset – tulos ei ollut silloin niin ennalta arvattava. Toivottavasti amerikkalaiset eivät tule katumaan valintaansa ”uutuudenhuuman” laannuttua – monesti niin vain tapahtuu.
Viime kirjoitukseeni pohjautuen Timo oli käynyt kirjoittamassa vieraskirjaani. Hän kyseli, että osaanko minä kuunnella ja auttaa ystävää surussa. Ovatko kuunteleminen ja ymmärtäminen minulle luonnollisia ja helppoja asioita? Osaan kyllä kuunnella ja se on minulle luonnollista. Sellaisia asioita, joita itse ei ole käynyt läpi, ei voikaan täydellisesti ymmärtää, mutta monesti toisen kuunteleminen auttaa. Se auttaa toista ymmärtämään ja toista käymään asioita läpi. Asioita läpi käymällä monesti myös suru helpottaa. Kaikissa asioissa suru ei koskaan mene kokonaan ohi, eikä ehkä kuulukaan. Aina täytyy vain löytää jokin keino päästä eteenpäin ja jatkaa elämää. Siinä tulikin pyytämäsi rehellinen vastaus – kiitos viestistäsi.
Kiitokset sinulle Jaakko ja oikein ihana loppuvuotta sinullekin!
Tervehdys jälleen Mäkelän Kauko! Tottahan toki elämää on vaalien jälkeenkin :) Myönnettäköön, että olin kyllä ”aika” täpinöissä niiden suhteen... Kyllähän minä mielelläni senaattori olisin, kiitos piristävästä viestistäsi!
”Kainuun kundi” oli myös jättänyt terveisensä – kiitos siitä. Täysin totta, mitä kirjoitit hienosta äänisaaliistani ja siitä, ettei asioiden oikea laita aina tule ilmi lehtijutuista. Senpä vuoksi mielelläni tapaankin ihmisiä kasvotusten mahdollisimman paljon – silloin jokaisella on mahdollisuus saada minusta se oikea käsitys, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen. Itsekin toki luen juttuja toisista julkisuuden henkilöistä, mutta luen niitä ajatellen, että ”tällainen juttu on tehty”, en ajatellen, että ”tämä jutun henkilö on tällainen”. Tällä viikolla tosin teimme Hymyyn haastattelun, jossa sain olla täysin oma itseni – siihen pääsette (tai joudutte) tutustumaan ensi kuun puolella.
Oikein mukavaa viikkoa teille! Kirjoitellaan jälleen puolin ja toisin.
Teidän Jasmin
Viime viikollahan Yhdysvallat sai sitten uuden presidentin – itse olisin äänestänyt John McCainia, mutta ei voi mitään. Perheeni jäsenet, samoin kuin miltei kaikki muutkin tuttuni, kannattivat Obamaa, mutta itse olin täysin toista mieltä. Erään henkilön kanssa asiasta keskustelinkin pitkään ja totesin, että Yhdysvaltojen kohdalla olen miltei aina kannattanut republikaanien ehdokasta. Ainoa poikkeus on ollut Hillary Clintonin kohdalla – hänen olisin todella toivonut pääsevän uudeksi presidentiksi. On myös varsin ärsyttävää, kun sanot kannattavasi republikaaneja, monet leimaavat sinut heti ”sotahulluksi” tai muuksi vastaavaksi. Mielipiteitä on monia, enkä ole ikinä ruvennut muuttamaan omiani muita miellyttääkseni. Itse en ole ikinä kokenut vihaa muun muassa George W. Bushia kohtaan – vaikka en tietenkään kaikista asioista samaa mieltä hänenkään kanssaan ole voinut olla. Viime vaalien tuloksia seurasin reaaliajassa CNN:ltä ja iloitsin Bushin voittaessa John Kerryn. Vuoden 2004 vaalit olivatkin paljon mielenkiintoisemmat, kuin tämänkertaiset – tulos ei ollut silloin niin ennalta arvattava. Toivottavasti amerikkalaiset eivät tule katumaan valintaansa ”uutuudenhuuman” laannuttua – monesti niin vain tapahtuu.
Viime kirjoitukseeni pohjautuen Timo oli käynyt kirjoittamassa vieraskirjaani. Hän kyseli, että osaanko minä kuunnella ja auttaa ystävää surussa. Ovatko kuunteleminen ja ymmärtäminen minulle luonnollisia ja helppoja asioita? Osaan kyllä kuunnella ja se on minulle luonnollista. Sellaisia asioita, joita itse ei ole käynyt läpi, ei voikaan täydellisesti ymmärtää, mutta monesti toisen kuunteleminen auttaa. Se auttaa toista ymmärtämään ja toista käymään asioita läpi. Asioita läpi käymällä monesti myös suru helpottaa. Kaikissa asioissa suru ei koskaan mene kokonaan ohi, eikä ehkä kuulukaan. Aina täytyy vain löytää jokin keino päästä eteenpäin ja jatkaa elämää. Siinä tulikin pyytämäsi rehellinen vastaus – kiitos viestistäsi.
Kiitokset sinulle Jaakko ja oikein ihana loppuvuotta sinullekin!
Tervehdys jälleen Mäkelän Kauko! Tottahan toki elämää on vaalien jälkeenkin :) Myönnettäköön, että olin kyllä ”aika” täpinöissä niiden suhteen... Kyllähän minä mielelläni senaattori olisin, kiitos piristävästä viestistäsi!
”Kainuun kundi” oli myös jättänyt terveisensä – kiitos siitä. Täysin totta, mitä kirjoitit hienosta äänisaaliistani ja siitä, ettei asioiden oikea laita aina tule ilmi lehtijutuista. Senpä vuoksi mielelläni tapaankin ihmisiä kasvotusten mahdollisimman paljon – silloin jokaisella on mahdollisuus saada minusta se oikea käsitys, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen. Itsekin toki luen juttuja toisista julkisuuden henkilöistä, mutta luen niitä ajatellen, että ”tällainen juttu on tehty”, en ajatellen, että ”tämä jutun henkilö on tällainen”. Tällä viikolla tosin teimme Hymyyn haastattelun, jossa sain olla täysin oma itseni – siihen pääsette (tai joudutte) tutustumaan ensi kuun puolella.
Oikein mukavaa viikkoa teille! Kirjoitellaan jälleen puolin ja toisin.
Teidän Jasmin
lauantai 1. marraskuuta 2008
Läheisiä kuuluu kuunnella – siis todella Kuunnella
Aihe on minulle itselleni tärkeä ja olen jo pitkään ajatellut otsikon mukaisesti. Halusin kirjoittaa teille tästä katsottuani perjantain (31.10.) Huomenta Suomi – lähetystä.
Ohjelmassa käytiin läpi viime aikojen järkyttäviä ”perhemurhia” ja puhuttiin siitä, kuinka joidenkin ihmisten on vaikeata myöntää, että heillä menee huonosti. Nykyajan ihmiset eivät kykene kertomaan monesti edes ystävilleen mokanneensa muun muassa raha-asioissa. Sellaisesta salailusta ja asioiden patoamisesta voi aiheutua vaikka minkälaista harmia.
Ihmisiä kyllä kehotetaan aina puhumaan, mutta entä jos ei ole ketään, jolle puhua? Eivät yksinjääneet lähde helposti etsimään ulkopuolista apua, kun useita ystäviäkin omaaville se on vaikeata. Eikä ulkopuolisten tukea ikinä voi verrata siihen, mitä läheisiltä voi saada.
Itse en ole koskaan ollut niin masentunut, että voisin siihen liittyvää todellista tuskaa täysin ymmärtää. Jokaisen ihmisen elämässä toki tulee hetkiä, jolloin vain tarvitsee kuuntelijaa ja olkapäätä, jota vasten itkeä. Olen itse aina ollut sellainen ihminen, että mieluummin käyn tietyn asian jonkun yhden ja saman läheisen henkilön kanssa läpi, enkä niin sanotusti lähde asioista kaikille juoruamaan. Harmikseni olen välillä saanut huomata, että tänä päivänä ihmiset laittavat etenkin työasiat kaiken muun edelle. En itsekään varmasti aina toimi oikein, mutta tällaisissa asioissa kannattaisi edes yrittää toimia toisin.
En usko, että raha ja materia voivat korvata kaikki ihmis- ja ystävyyssuhteet. Jokaisella on vain yksi elämä ja se pitäisi käyttää hyvin – itseään, sekä toisia kohtaan. Jos läheiselläsi on sinulle asiaa, hänelle pitäisi vain tehdä aikaa. Itseäni loukkaa tosi paljon, mikäli minulle ei anneta mahdollisuutta purkaa tuntojani ja sydäntäni, kun minusta siltä tuntuu. Rupesinkin miettimään, kuinka raskaasti sellaisen ottaa heikomman luonteen omaava ihminen. Ihmisten tunteet ja ajatukset kuuluu ottaa tosissaan ja niitä täytyy kunnioittaa – ei hyväsydämisyys ole rikos, eikä se maksa mitään. Uskon myös, että läheisiin ja ystäviin pitäisi tutustua sen verran paremmin, että heistä on mahdollista aistia ja huomata helpommin, mikäli jokin on vialla tai muuttunut.
Mielestäni meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuus huolehtia oman itsemme lisäksi heistä, jotka elämäämme kuuluvat. Emme saa mennä unohtamaan ystäviämme, emmekä heidän tunteitaan.
Muutama ihana ihminen oli taas muistanut minua vieraskirjani kautta. Jotkut teistä rupeavatkin käymään jo tutuiksi! Sehän on tietenkin vain hyvä juttu.
Moikka Jaska! Hyvä, jos kirjoitukseni herättävät uusia ajatuksia teissä ja saavat aina tiettyjä aiheita pohtimaan. Silloin olen onnistunut ainakin jossain :)
Kiitoksia sinulle Kaitsu onnitteluista! Kyllä tuo äänimäärä on erittäin jees myös allekirjoittaneen mielestä.
Terve taas ”Ihastunut”! Kiitos myös sinulle onnitteluista – hyvä, kun nyt ehdit tänne. Parempi myöhään kuin milloinkaan! Täällä me tosiaan Oulussa saamme jo nauttia lumesta. Lumisade alkoi eilen iltapäivällä ja vieläkin kinokset ovat maassa. Ihanaa kyllä, kun ei ole lumen vuoksi enää niin pimeätä ja masentavan näköistä ulkona. Kunhan lunta sitten vaan riittäisi tänä vuonna sinne joulullekin. ”Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan…” Itse olen ihan jouluhullu, jonka varmasti tulette täällä huomaamaan joulun lähestyessä. Em. varoituksen ohessa voin antaa lupauksen siitä, että kirjoittelen teille joulukuun aikana kivoja vinkkejä muun muassa joulubrunssille :)
Eilen eli perjantaina olin työkeikalla K-maatalous – liikkeessä täällä Oulussa ja oli aivan ihana päivä kaikin puolin. Olen ollut samaisessa paikassa hommissa pari kertaa aiemminkin ja sieltä tulee aina lähdettyä hymy huulilla kotiin. Mukava henkilökunta ja kivat asiakkaat takaavat sen!
Itse olen viikonlopun kotosalla, mutta pitäkää te hauskaa ja huolehtikaa toisistanne!
Teidän Jasmin
Ohjelmassa käytiin läpi viime aikojen järkyttäviä ”perhemurhia” ja puhuttiin siitä, kuinka joidenkin ihmisten on vaikeata myöntää, että heillä menee huonosti. Nykyajan ihmiset eivät kykene kertomaan monesti edes ystävilleen mokanneensa muun muassa raha-asioissa. Sellaisesta salailusta ja asioiden patoamisesta voi aiheutua vaikka minkälaista harmia.
Ihmisiä kyllä kehotetaan aina puhumaan, mutta entä jos ei ole ketään, jolle puhua? Eivät yksinjääneet lähde helposti etsimään ulkopuolista apua, kun useita ystäviäkin omaaville se on vaikeata. Eikä ulkopuolisten tukea ikinä voi verrata siihen, mitä läheisiltä voi saada.
Itse en ole koskaan ollut niin masentunut, että voisin siihen liittyvää todellista tuskaa täysin ymmärtää. Jokaisen ihmisen elämässä toki tulee hetkiä, jolloin vain tarvitsee kuuntelijaa ja olkapäätä, jota vasten itkeä. Olen itse aina ollut sellainen ihminen, että mieluummin käyn tietyn asian jonkun yhden ja saman läheisen henkilön kanssa läpi, enkä niin sanotusti lähde asioista kaikille juoruamaan. Harmikseni olen välillä saanut huomata, että tänä päivänä ihmiset laittavat etenkin työasiat kaiken muun edelle. En itsekään varmasti aina toimi oikein, mutta tällaisissa asioissa kannattaisi edes yrittää toimia toisin.
En usko, että raha ja materia voivat korvata kaikki ihmis- ja ystävyyssuhteet. Jokaisella on vain yksi elämä ja se pitäisi käyttää hyvin – itseään, sekä toisia kohtaan. Jos läheiselläsi on sinulle asiaa, hänelle pitäisi vain tehdä aikaa. Itseäni loukkaa tosi paljon, mikäli minulle ei anneta mahdollisuutta purkaa tuntojani ja sydäntäni, kun minusta siltä tuntuu. Rupesinkin miettimään, kuinka raskaasti sellaisen ottaa heikomman luonteen omaava ihminen. Ihmisten tunteet ja ajatukset kuuluu ottaa tosissaan ja niitä täytyy kunnioittaa – ei hyväsydämisyys ole rikos, eikä se maksa mitään. Uskon myös, että läheisiin ja ystäviin pitäisi tutustua sen verran paremmin, että heistä on mahdollista aistia ja huomata helpommin, mikäli jokin on vialla tai muuttunut.
Mielestäni meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuus huolehtia oman itsemme lisäksi heistä, jotka elämäämme kuuluvat. Emme saa mennä unohtamaan ystäviämme, emmekä heidän tunteitaan.
Muutama ihana ihminen oli taas muistanut minua vieraskirjani kautta. Jotkut teistä rupeavatkin käymään jo tutuiksi! Sehän on tietenkin vain hyvä juttu.
Moikka Jaska! Hyvä, jos kirjoitukseni herättävät uusia ajatuksia teissä ja saavat aina tiettyjä aiheita pohtimaan. Silloin olen onnistunut ainakin jossain :)
Kiitoksia sinulle Kaitsu onnitteluista! Kyllä tuo äänimäärä on erittäin jees myös allekirjoittaneen mielestä.
Terve taas ”Ihastunut”! Kiitos myös sinulle onnitteluista – hyvä, kun nyt ehdit tänne. Parempi myöhään kuin milloinkaan! Täällä me tosiaan Oulussa saamme jo nauttia lumesta. Lumisade alkoi eilen iltapäivällä ja vieläkin kinokset ovat maassa. Ihanaa kyllä, kun ei ole lumen vuoksi enää niin pimeätä ja masentavan näköistä ulkona. Kunhan lunta sitten vaan riittäisi tänä vuonna sinne joulullekin. ”Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan…” Itse olen ihan jouluhullu, jonka varmasti tulette täällä huomaamaan joulun lähestyessä. Em. varoituksen ohessa voin antaa lupauksen siitä, että kirjoittelen teille joulukuun aikana kivoja vinkkejä muun muassa joulubrunssille :)
Eilen eli perjantaina olin työkeikalla K-maatalous – liikkeessä täällä Oulussa ja oli aivan ihana päivä kaikin puolin. Olen ollut samaisessa paikassa hommissa pari kertaa aiemminkin ja sieltä tulee aina lähdettyä hymy huulilla kotiin. Mukava henkilökunta ja kivat asiakkaat takaavat sen!
Itse olen viikonlopun kotosalla, mutta pitäkää te hauskaa ja huolehtikaa toisistanne!
Teidän Jasmin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)