Kreikkalaisten ystävieni, Nikosin ja Yanniksen seurassa kesällä 2010
Olen tässä viimeisen kuukauden ajan täytellyt suuren määrän vaalikoneita eduskuntavaaliehdokkuuteni takia. Aiheet ja kysymykset ovat olleet kaikissa aika pitkälti samoja, vaikka muutama erilainenkin on välillä tullut piristyksenä vastaan.
Kaikissa on jossain muodossa kysytty sitä, kuuluuko Suomen auttaa muita EU-maita taloudellisten ongelmien niitä mahdollisesti kohdatessa. Itse olen em. kysymykseen vastannut aina myönteisesti ja sitä mieltä olen koko ajan ollutkin - sitä vastausta ei ole koskaan edes tarvinnut pohtia. Näen asian yksinkertaisesti siten, että mikäli me olemme jäseninä jossain (tässä tapauksessa EU:ssa), niin meidän tulee toimia sen mukaisesti myös mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Tällaisissakin liitoissa kuuluu toimia yhdessä niin myötä-, kuin vastamäessä; emme voi odottaa vain hyötyvämme jostain, sillä sellainen ei ikinä kannata pidemmän päälle.
Meidän tulee tietenkin ajatella myös meidän omaa kotimaatamme ja sen parasta. Mutta silloin, kun olemme EU:n jäseniä ja meillä on yhteinen valuutta, toisten auttaminen on parasta myös meille itsellemme. Mikäli muut jäsenmaat eivät olisi auttaneet jo näitä paria taloudellisiin ongelmiin joutunutta maata, niiden konkurssi olisi tuonut myös meille paljon enemmän vaikeuksia ja ongelmia.
Ymmärrän sen, että ihmisiä ärsyttää maksaa toisten aiheuttamia velkoja, mutta sitä ärtymystä ei pidä kohdistaa väärään osoitteeseen. Olen vuosien ajan aina keväällä lomaillut Kreikassa ja taas ensi toukokuussa sinne suuntaan. Vuosien saatossa olen saanut sieltä erittäin hyviä ystäviä itselleni - rehellisiä, auttavaisia, sydämellisiä ja ahkeria ihmisiä jokainen. Viime vuonna Kreikassa ollessani minua suoraan sanoen kuvotti ja hävetti kuunnella turistien (joukossa myös suomalaisia) kettuilua mm. paikallisten ravintoloiden työntekijöille.
Eräätkin suomalaiset vaativat, että heidän ei kuulu maksaa ravintolalaskuaan, koska "kyllähän me suomalaiset jo maksamme teidän velkanne" ja paljon muuta samankaltaista potaskaa. Aikuisten ja fiksujen ihmisten tulee ymmärtää se fakta, että näiden "ongelmamaiden" päättäjät ovat ne, jotka tämän tilanteen ovat aiheuttaneet. En ole koskaan tavannut ahkerampia ihmisiä, kuin kreikkalaiset ystäväni - heistä jokainen työskentelee vuosittain koko lomakauden (huhtikuusta lokakuuhun) joka ikinen päivä aamusta iltaan. Samalla tavalla siellä tekevät kaikki normaalia työtä tekevät ihmiset. Siitä huolimatta he ovat ystävällisiä ja hymyileviä, eivätkä valita siitä, ettei heillä ole yhtä ainoaa vapaapäivää moneen kuukauteen.
Ja mikä kertoo heidän luonteestaan paljon, he eivät suutu edes heille kettuileville turisteille, vaan jatkavat työtään reippaana. Tuota elämäniloa ja positiivisuutta kun voisikin tuoda mukanaan.
Jasmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti