Olen kirjoittanut tästä samaisesta aiheesta aiemminkin (ainakin ohi mennen), mutta kyllä se vaan tuntuu yhä yhtä hullulta asialta. On hirvittävää lukea, miten jotkut julkisuudesta tutut henkilöt örveltävät ja hankkiutuvat ongelmiin ympäri Suomen. Ei ole mikään ihme, että useilla ihmisillä on se käsitys julkkiksista, että he kaikki ovat leuhkia, ilkeitä, kohuihin hakeutuvia ja viinaan meneviä.
Olen toiminut ihmisten ja keikkahommien parissa siitä lähtien, kun olin 13 -vuotias - nyt olen 29 -vuotias. En ole kertaakaan käyttäytynyt ilkeästi kollegoitani, asiakkaita, tai yleisöä kohtaan. Tein pelkkiä laulukeikkoja n. viiden vuoden ajan ja ymmärsin aina sen faktan, että yleisössä olevat ihmiset olivat tulleet keikoille viihtymään ja he olivat maksaneet lipuistaan. Velvollisuuteni oli siis tietenkin taata heille kiva ja viihtyisä ilta, jotta he ovat hyvällä tuulella vielä illan päättyessäkin. Laulu-, juonto- ja pr-keikat ovat työtä, ja töihin Ei ikinä saisi mennä humalassa ja sekaisin - vaikka sinulla olisi ollut maailman rankin päivä, sitä ei kuulu näyttää yleisölle. He ovat maksaneet vapaa-ajan vietostaan, joten esiintyjien ongelmia ei kuulu tuoda heidän harmikseen.
En ajattele, että olen muiden yläpuolella - on vain erittäin harmillista lukea jonkun julkkiksen käyttäytyvän väkivaltaisesti keikkayleisöä kohtaan, toisen haukkuvan ihmisiä laivalla ja potkivan ovia hajalle jne. Olen minäkin ollut monesti ennen työkeikkojani todella pahalla tuulella, mutta unohdan sellaiset asiat yleisön/asiakkaiden edessä ja seurassa. Töiden jälkeen voin itkeä pahaa oloani yksin ja vaikka tyynyä vasten - se ei sitten kuulukaan kenellekään. Jos vastaavia töitä haluaa tehdä, täytyy oppia olemaan sopivasti nöyrä.
Tänä kesänä, kun olin 4 kuukautta töissä Kreikassa, olin välillä niin väsynyt, että olisin voinut itkeä jo pelkästään sitä. Kuutena päivänä viikossa menimme aamulla töihin klo 9.30, iltapäivällä/alkuillasta meillä oli kolmen tunnin tauko ja illan olimme jälleen töissä klo 19.00-23.00/00.00. Koko päivän kuntoilin ohjaajan ominaisuudessa, lounastauolla pikaisen ruokailun jälkeen treenasimme iltashown sketsejä ja tansseja, illat tanssimme lasten minidiscon ohjaajina, sekä näyttelimme ja tanssimme illan pääshowssa. Joka viikko meillä oli yksi ainoa vapaapäivä. Tänä vuonna tein tuota 4 kuukautta, ensi vuonna luvassa on 7 kuukautta. Se on rankkaa työtä, mutta ikinä en siitä hotellimme asiakkaille valittaisi, enkä haluaisi mennä takaisin, jos en rakastaisi sitä työtä ja paikkaa. Voin olla siellä välillä todella väsynyt, mutta siitä huolimatta olen onnellinen.
Mikäli joku työ, suhde tai jopa julkisuus tekee sinut onnettomaksi, siitä täytyy pyrkiä pois. On väärin rangaista muita sen takia, että itsellä ei ole hyvä olla.
Mukavaa viikkoa kaikille toivottaen,
Teidän Jasmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti